Jere Malila

Itse aktiivisena musiikin kuuntelijana on Spotify ollut vastaus lähes kaikkiin toiveisiin. Helppo, nopea ja vaivaton tapa kuunnella musiikkia niillä paikoilla joissa yleisesti ottaen yleensä edes ehdin kuuntelemaan mitään. Itselläni musiikin kuuntelussa on käytännössä 3 paikkaa kuuntelulle: auto, työpaikka ja olohuone. Näistä suosituin on ehdottomasti työpaikka, mutta tässä kuuntelupaikassa on huonona puolena jatkuvat keskeytykset. Autossa tunnin verran päivässä aikaa viettävänä olen joskus kaivannut vähän laajempaa musiikkikavalkaadia kuin nykyään on tarjolla. Tähän ongelmaan ratkaisun tarjoaa vihdoin Spotifyn mobiiliclientti joka saapui myös Nokian matkapuhelimille. Tämän kun iskee aux-in liitäntään niin johan laulaa myös autossa.

Maailmalla on noussut suurta kohua Spotifyn maksupolitiikasta. Afterdawn:in artikkelin mukaan Lady Gagan miljoonasta Poker Face biisin soitosta Gaga sai noin 224 euroa. Sinänsä jutussa ei kerrota onko tämä raha artistin osuus josta on levy-yhtiön rahat poistettu vai kokonaispotti. Itseäni ei kuluttajana kiinnosta mitä artistille maksetaan. Kyseessähän on kuitenkin Spotifyn ja levy-yhtiön / artistin välinen sopimus. On kuulunut myös tarinoita joissa artisti ei ole tiennyt levynsä olevan Spotify jakelussa. Tulee mieleen että ehkä kannattaisi miettiä mihin nimensä pistää ja ymmärtää myös lukemansa. On myöhäistä pyyhkiä kun kakka on jo housussa. Toisaalta kun puhutaan soitosta niin jään aina miettimään mitä Spotify mahtaa laskea soitetuksi kappaleeksi. Onko se biisi joka on kerran aloitettu soittamaan vai onko soitetun määritelmä täyttynyt vasta silloin kun biisi päättyy. Muusikon rahavirtojen kannalta tällaisilla kysymyksillä on suuri merkitys.

Vaikka korvaukset kuullostavat jopa omaan korvaani vaatimattomilta niin on muistettava että käyttäjä ei saa kappaletta omakseen vaan saa ainoastaan kuunnella sen. Ja jokaisesta kuuntelusta rahaa kilahtaa johonkin kassaan josta sitä sitten jaetaan eteenpäin. Kukaan ei takaa tällaisessa mallissa takaa, että käyttäjällä on vastaava palvelu olemassa vielä vuoden päästäkin toisin kuin ostetun levyn kohdalla.

Hyvää Spotifyssä on se, että sen käyttö on helpompaa ja nopeampaa kuin levyn lataaminen Pirate Bay:stä. Se on myös nopeampaa kuin biisin ostaminen Itunesista. Uskon, että musiikin tulevaisuus muuttuu Spotifyn näyttämän esimerkin suuntaan. Kuluttajan etua toki hinnallisesti olisi jos alalle tulisi muita vakavasti otettavia kilpailijoita mutta toisaalta taas kuluttajan etua ajaa myös se, ettei kenttä liiaksi pirstaloidu. Viime kädessä Spotifyn sopimukset levy-yhtiöiden kanssa ovat melko laajat.

Levy-yhtiöiden julkinen suhtautuminen Spotifyyn on ollut yllättävän positiivista vaikka uskonkin että pinnan alla osin kiehuu. Ainakin suurimmat levy-yhtiöt elävät mielissään vielä 90-lukua joilloin musiikki toimitettiin muovilevylle (CD) prässättynä ja siitä saatiin kertalaakista ’hyvä hinta’. Ajat ovat muuttuneet ja käsitykseni mukaan nuori sukupolvi panostaakin varsinaisia levyjä enemmän hitteihin. Toki kokonaisten levyjen ostajat eivät varmasti koskaan kokonaan lopu. Jotkut näkevät kuitenkin vasta kokonaisen levyn taideteoksena. Paikallisessa Anttilassa käymällä näyttää kyllä siltä, että melko voimalla puskevat esiin kaikenlaiset Hit-music-only kokoelmat joista pahimpana rahastusesimerkkinä käytettäkööt vaikkapa Smurffit sarjaa joka menee varmaan järjestysnumeroissa jossain kahdenkymmenen tuolla puolen. Kukapa haluaisi luopua tulevasta rahavirrasta.

Uskon että tulevaisuudessa artistit joutuvat (lue: SAAVAT) keikkailemaan enemmän saadakseen siitä kunnon leivän. Oikea musiikin nauttiminen perustuu mielestäni kuitenkin suurelta osin livemusiikkiin. Suurena livemusiikin fanina on kiva nähdä artisteja keikalla ja kuulla biisit esitettynä eri tatsilla ja rosoisuudella kuin levyllä. Enkä tiedä onko tällainen suuntaus edes huono. Jäävätpähän ainakin levy-yhtiön tuotteet ja pintaliito-autotunetus-tähdet pois kuviosta. Livekeikoilla oikeiden bändien biiseistä tulee paljon rosoisempia ja omalla tavallaan biisit toimivat usein paremmin kuin levyillä. Henk.koht ei häiritse jos joku stemmalaulu soi vähän ’siinä hilkulla’ livenä mutta levyversiossa se syö miestä pahasti. Playback esitykset voivat puolestani jäädä kokonaan vetämättä ellei kyseessä ole joku ison luokan show jossa se on teknisesti lähes mahdotonta. Ymmärrän kyllä että isoilla tv-keikoilla kuten elämä lapsille -tapahtumassa playback osin pakollinen aikataulun takia.

Piratismi on vaikea aihe sillä aihe tuskin on niin musta-valkoinen kuin aina annetaan ymmärtää. Maailmalta on myös esimerkkejä joissa levy-yhtiö on jäänyt kiinni itse piraattiversion liikkeelle laitosta jotta levylle saadaan riittävästi julkisuutta. Levy-yhtiöt onnistuvat laskemaan menetetyt tulonsa aina arvioitujen latausten pohjalta. Jos miljoona ihmistä on ladannut jonkun albumin netistä niin levy-yhtiön mielestä se tarkoittaa miljoonaa myymätöntä levyä. En usko lainkaan tällaiseen logiikkaan. Enemmin uskon, että maailmassa on tietty levyjen ostaja joukko joka ostaa levynsä piratismista huolimatta. Piratismin vaikutukset voivat olla myös artistin kannalta hyviä. Kotimainen bändi saa nimensä suuremman joukon tietoon ja näin enemmän väkeä livekeikalleen. Livekeikkaa kun ei kukaan voi piratisoida ainakaan perinteisessä mielessä.

Jotenkin itse haluaisin bändien kehittävän myös vaihtoehtoisia toimintamalleja perinteisen levy-yhtiö mallin sijaan. Tuo malli on vaan niin juurtunut tämän päivän musiikkiin että laatikon ulkopuolelle voi olla vaikea nähdä. Kumpi tuottaa pienelle bändille enemmän: kallis viimeisen päälle huoliteltu levy jonka levy-yhtiö julkaisee vai vähän rosoisempi pienemmällä budjetilla tehty kappale / kappeleet / levy jonka lataamisesta voi bändille antaa vapaaehtoisen lahjoituksen mikäli pitää kuulemastaan? Uskon että monessa tapauksessa jälkimmäinen voi kokonaismielessä olla bändille kannattavampaa ja avata myös tien useammalle bändille. Levysopparit ovat aika tiukassa ja jos sellaisen saa niin se voi hyvinkin olla mallia ’viisi vuotta ja 3 levyä pakotettua riistoa’. Ensimmäisen sopimuksen kohdalla varsinkin kuulema laittaa nimensä melko helposti tarjottuun paperiin.

Loppukanettina voisi ehkä todeta musiikilla olevan tavallaan paremmat mahdollisuudet elää hyvin kuin koskaan ennen. Meillä on digitaaliset levityskanavat, sosiaaliset mediat joissa mainostaa sekä teknisesti paremmat tallennuslaitteet saatavissa kuin koskaan aiemmin. Lopetettakoot tämä blogientry Britney Spearsin Helsinkin keikan Circus -videoon jota itsekin olin livenä katsomassa. Mielestäni erinomainen SHOW!

Allekirjoittanut on Teoston jäsen mutta harkitsee vakavasti koko Teostosta eroamista koska ei enää usko samoihin aatteisiin ja periaatteisiin kuin aiemmin.

Edit: 24.11.2009, 9:17 -> Korjattu typoja

Vastoin päivän teemaa tämä blogikirjoitus ei keskity ruotimaan tietomurtoa ilmastontutkimuslaitos CRU:hun vaan pyrkii jakamaan muutaman ajatuksen kirjoittajan näkökulmasta ilmastonmuutoksesta.

Oma ajatusmaailmani ilmastonmuutoksesta on muodostunut oikeastaan viimeisen viiden vuoden aikana kun tästä hullunmyllystä on yhtäkkiä tullut kaikkien uutisten ykkösaihe. Olen itse kotoisin pohjanmaalta Nivalasta missä luontoa on aina kunnioitettu, mutta toisaalta samalla käytetty järkevästi hyväksi muunmuassa metsästyksen muodossa. Luonnon tai ilmastonsuojelussa ei siis ole itselleni ajatuksena mitään kummallista.

Muutamia vuosia sitten ilmastonmuutos tuli yhtäkkiä kaikkien huulille. Aiemmin aiheesta näki vain hajanaisia mainintoja ja kauhukuvia mutta sitten yhtäkkiä PAM! Tuntuu että muutama vähäluminen talvi sai ihmiset yhtäkkiä havahtumaan asiaan. Tietysti asiaa auttoi myös samaan aikaan lehdistössä paukutettu Ilmastonmuutos NYT! -teema. Historiahan osoittaa usean asian osalta, että kun jotain asiaa riittävän kauan toistetaan tulee asiasta ihmisten mielissä fakta. Sen jälkeen kukaan ei enää kyseenalaista koko asiaa. Jotenkin minusta tuntuu että tässä asiassa kävi näin. Saattaahan toisaalta tietysti olla myös niin että ilmasto lämpeni sen kriittisen pisteen yli jonka jälkeen tapahtumat ryhtyvät näkymään ihmiselle mm. lumenpuutteen muodossa.

Itsehän en tosiaan ymmärrä ilmastonmuutostieteistä yhtään mitään. Jotenkin kuitenkin tuntuu että kyseessä ei maailmassa olisi ensimmäinen kerta kun ilmasto lämpenee. Oikeastaan olisi aika ihme jos ilmasto ei kokoajan kehittyisi johonkin suuntaan. Onhan maapallo kuitenkin tavallaan iso organismi joka elää omaa elämäänsä. Ihmettelen ajatustasolla suuresti sitä miksi maapallon ilmastontilan pitäisi pysyä vakiona? Onhan ilmasto varmaankin todella muuttunu ennenkin. Onhan se tietysti ikävää ihmisten kannalta jos epämiellyttäviä tai erilaisia luonnonilmiöitä esiintyy enemmän kuin on aiemmin esiintynyt. Ja on ikävää jos talot jossain jäävät nousevan vesimassan alle. Silti en näkisi muutoksessa mitään outoa. Ihminen sopeutuu kyllä. Onhan se sopeutunut ennenkin. Enkä usko että muutoksessa voisi olla kyse pelkistä pahoista asioita. Harvoin kun asiat ovat täysin mustavalkoisia.

Itselle tulee mieleen muutoksen vastustamisesta raha. Raha, josta jokin taho haluaa pitää kiinni ja työntää omiin taskuihinsa. Taho jolle muutos tarkoittaa sitä että rahalle kasvaa siivet ja se lentää pois omista taskuista.

Ymmärtääkseni isot pojat väittelevät lähinnä kahdesta asiasta: lämpeneekö ilmasto vai kylmeneekö se sekä siitä onko tämä nykyinen ilmastonmuutos ihmisen co2 -kaasujen aiheuttamaa vai ei. Vastauksia minulla ei ole mutta olen maailman parantamisen nimissä valmis muuttamaan tiettyyn rajaan käyttäytymistäni kunhan se ei maksa minulle rahaa. Olen valmis ymmärtämään ilmaston / luonnonsuojelun koska se nyt vaan mun mielestäni on järkevää. On kiva kulkea metsissä ja kuunnella linnunlaulua. On varmasti myös järkevää kerätä roskat pois maastosta ja laittaa ne roskiin sekä vähentää turhaa roskaamista sekä kulutusta.

Siinä vaiheessa kun järkeville iänpäivää tehdyille asioille ollaan lyömässä hintalappua (esim. talon lämmittäminen puilla) on pakko miettiä kenen taskuun raha laskeutuu ja haiseeko se. Pelkään pahoin että haisee.

PS. Piti vielä sanomani, että jos tuo CRU:n juttu on todellinen ja selviää että tuloksista on tehty itselle sopivia eikä tieteellisiä niin toivon kaiken saastan tulevan kerralla esiin. Kyse on kuitenkin meidän yhteisestä tulevaisuudestamme.

Maailma on täynnä ihmeellisiä asioita, mutta jotenkin olen aina ajatellut lasten olevan tässä yhteiskunnassa pyhiä ja suojeltavia kohteita. Tänään esille tulleen asian takia näyttää kuitenkin siltä että täytyy ehkä muuttaa ajatusmalliaan. Lukekaapa alle copy & pasteamani pykälä itse (boldaus itse lisäämäni):

”Alaikäinen tutkittavana. Pykälän 3 momentista ehdotetaan tarkennettavaksi alaikäisen tutkimukseen suostumusta koskevia menettelyjä. Uudistus mahdollistaa myös alle 15-vuotiaisiin kohdistuvan tutkimuksen toteuttamisen ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia silloin, kun lapsi kykenee ymmärtämään tutkimuksen ja tutkimustoimenpiteen merkityksen.” - Lähde: http://www.stm.fi/c/document_l…-10181.pdf (Hallituksen esitys Eduskunnalle lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta, STM)

Aika karua eikös vain? En oikein ymmärrä mikä tässä lakimuutoksessa on tämän pykälän osalta ideana? Itse ainakin vanhempana haluan vaikuttaa lapsilleni tehtäviin tutkimuksiin koska joudun myös kantamaan vastuuta lasten tekemisistä.

Tällä hetkellä voimassaolevassa laissa edellytetään että 15 vuotta täyttänyt voi päättää omasta hoidostaan mikäli hänen kehitystasonsa on riittävä. Tällöinkin huoltajalle on aina ja kaikissa tapauksissa ilmoitettava asiasta. Tätä meiltä nyt ollaan ”hiljaisesti” ottamassa pois.
Otetaanpa hieman lisää pätkiä tekstistä ja käsitellään niitä.

”Asiaa on arvioitava lapsen ja hänen kehitystasonsa sekä tutkimushankkeen kannalta. Arvioon vaikuttaisi paitsi lapsen ikä ja kehitystaso myös hänellä oleva sairaus sekä tutkimuksen laatu.”

Huolestuttavalta kuulostaa se ikävä viitekehys että tällä kertaa puhutaan termillä ”asiaa” kun halutaan kyseenalaista sitä tarviiko johonkin tutkimukseen / toimenpiteeseen vanhempien tai huoltajan luvan vai ei. Tai tarvitseeko heidän yleensä tietää koko tapahtumasta / tutkimuksesta?

Hyvä on, että tällaista päätöstä tehdessä kiinnitettään huomiota lapseen sekä kehitystasoonsa, mutta huonoa on se että huomioon tulee ottaa myös tutkimushanke. Itselleni jää tällaisesta lauseasettelusta sellainen kuva että tarvittaessa voidaan tehdä päätöksiä myös tutkimushankkeen eteenpäin menon ehdoilla.

”Kun lapsi tai nuori ei kykene ymmärtämään tutkimuksen ja tutkimustoimenpiteen merkitystä eikä näin ollen voi itsenäisesti päättää tutkimukseen osallistumisestaan, suostumuksen tulee olla lapsen oletetun tahdon mukainen.”

Tämä lause on melko käsittämätön kun ottaa huomioon että voitaisiin paljon helpommin ottaa prosessiin mukaan lasten vanhemmat ja kysyä heidän mielipidettään. Jokaisen vanhemman luulisi haluavan lastensa parasta.

Miksi tällaista hiljaista lakimuutosta ollaan tekemässä ilman että suurin osa valtamedioista edes mainitsee asiasta mitenkään? Ensimmäisenä tulee mieleen lääketeollisuuden vaatimukset. Onko mahdollista että tällä hetkellä nuoria on liian vaikea saada lääketutkimuksen pariin koska vanhemmat pääsevät vaikuttamaan prosessiin? Onko tarpeen siis saada aikaan tapa jolla vanhemmat voidaan tarvittaessa ohittaa ilman lakiseuraamuksia?

Jos ajatus kuullostaa absurdilta niin kannattaa muistaa seuraava ’hajatelma’: ”Missä raha, siellä ahneus, missä ahneus, siellä korruptio”.

Kuullostiko lakiuudistusehdotus ahdistavalta? Haluatko vaikuttaa? Ota yhteyttä kansanedustajiin sekä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälään ja kysele mikä tämän kaiken takana on.

Pidä aihetta myös esillä omassa blogissasi ja herätä keskustelua. Mikäli valtamediat jossain vaiheessa aiheesta oikeasti kiinnostuvat alkaa toivottavasti selittelyiden aika.

Aiheesta muualla:

• Nettiadressi - http://www.adressit.com/vanhem…lakiesitys
• Facebook-ryhmä ’lapset lääketutkimuksiin salaa vanhemmilta’
• http://www.iltasanomat.fi/uuti…id=1757186
• rokotusinfo.fi

Tervehdys arvoisa blogin lukija!

Näin uutena blogin pitäjänä täällä Uudessa Suomessa lienee syytä hieman kertoa mitä tämä blogi tulee pääasiassa käsittelemään ja kuka minä oikein olen.

Olen Jere, 29 vuotta ja töissä isossa IT-firmassa Jyväskylässä ohjelmistokehityshommissa. Onnellisesti naimisissa Monnan kanssa jo vuodesta 2001 ja rakkautemme hedelminä ovat syntyneet lapset Jami (2004) ja Elo (2005). Asumme omakotitalossa Petäjävedellä.

Omiin harrastuksiini kuuluu musiikki (soitettuna sekä kuunneltuna. Olen kova livemusiikin ystävä), paintball (Jämsän Paintballin joukkue 2.divisioonassa) sekä kalastus.

Tämän blogin tarkoitus ei ole olla poliittinen mihinkään suuntaan. Tämän blogin tarkoituksena on ottaa kantaa asioihin joita ei ehkä näe päämedioissa ja haastaa lukija ajattelemaan itse sekä luomaan oma näkökantansa asioista. Luultavasti tulen käsittelemään jonkin verran yhteiskunnallisia asioita maallikon näkökulmasta sekä jonkin verran it-maailman juttuja kuten Facebookia etc. johtuen omasta kiinnostuksesta. Jos sinulla on hyviä ajatuksia mistä haluaisit ’blogauksen’ laita ideaa rohkeasti tulemaan.